Oikeus ja kohtuus

TEKSTI: Mika Önkki

Voiko nakkikioskin jonossa uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä vetää ennakoivasti turpaan? Lakihan puhui joskus jotain välittömästi uhkaavan hyökkäyksen torjumisesta. Miten väkivaltatilanteissa voidaan toimia niin, että ei varmasti jälkeenpäin joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka olisi joutunut käyttämään fyysisiä voimakeinoja? Varmaa on ainoastaan se, että oikeus käsittelee asiat aina tapauskohtaisesti. Huomioon otettavia seikkoja on niin paljon, että yleispäteviä ohjeita on mahdotonta antaa.

KOHTUUS KAIKESSA

Lain mukaan (Rikoslaki 4 luku, 4 §) ihmisen pitäisi mitoittaa omat puolustuskeinonsa sopivaksi kulloiseenkin tilanteeseen, ottaen huomioon hyökkäyksen laatu, voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Jos esimerkiksi odottelet lihapiirakkaasi snagarilla parin muun seurakaverisi kanssa ja paikalle horjahtelee yksinäinen hintelä humalainen huitomaan, niin mitään kovia puolustuskeinoja et voi tilanteessa käyttää. Kolmisin yhden humalaisen taltuttaminen ei pitäisi olla vaikeaa. Lisäksi tilannetta ei voi katsoa kovinkaan vaaralliseksi, jos hyökkääjällä ei ole mitään aseita ja hän tuskin pysyy edes pystyssä.

laki

Jos voimasuhteet ovat kovasti sinua vastaan ja tilanne alkaa olemaan hengelle ja terveydelle vaarallinen, niin puolustautumiseksesi voit käyttää sopivina annoksina jopa kättä pidempää. Kun puolustat itseäsi, niin jälki saattaa täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkit, mutta jos sinun katsotaan toimineen hätävarjeluna, niin oikeus voi jättää sinut rankaisematta tai tuomita alennettuun rangaistukseen. Hätävarjelun nojalla ei siis välttämättä pääsekään vastuusta joka tilanteessa.

On olemassa tapaus, jossa usean henkilön pahoinpitelemäksi joutunut puolustautuja puukotti hengiltä yhden hyökkääjistä ja hänet jätettiin teosta tuomitsematta. Oikeus katsoi, että tilanne oli puolustautujan kannalta hengenvaarallinen, eikä hän olisi tilanteesta muuten selviytynyt.

Sen lisäksi että tilanteesta selviäminen on muutenkin vaikeaa, niin puolustautuja yleensä joutuu päättämään sekunneissa miten tilanteesta selviytyy. Sen jälkeen asiaa voidaan puida eri oikeusasteissa jopa vuosia ja jälkiviisastella oikein urakalla.

MALTA MIELESI

Sanotaan, että kosto on suloista, mutta ikävä kyllä lain mukaan se ei ole sallittua. Jos joku kopauttaa sinua nyrkillä naamaan ja ottaa sen jälkeen pari askelta taaksepäin ja pyytää kauniisti anteeksi, niin sinulla ei ole oikeutta lyödä takaisin. Itseään saa puolustaa niin kauan kuin hyökkäys jatkuu. Se miten tilannetta voitaisiin jatkaa esimerkiksi yleisen kiinniotto-oikeuden varjolla, ei kuulu tämän artikkelin aiheeseen.

Kun saat hyökkääjän irti itsestäsi, eikä välitöntä vaaraa uuden hyökkäyksen alkamiselle ole, niin siihen on syytä omat voimakeinot lopettaa, muuten saatat syyllistyä hätävarjelun liioitteluun.(Rikoslaki 4 luku, 4 § ja 2. momentti)

MITÄ SAA SUOJELLA?

Hätävarjelun nojalla voi suojella mitä hyvänsä oikeudellisesti merkittävää etua esimerkiksi henki, terveys, omaisuus, kotirauha jne. Huomioonotettavaa on tietenkin se, että vähäarvoisen omaisuuden pelastamiseksi ei ole lupaa aiheuttaa toiselle vakavia vammoja.

Eräässä raiskaustapauksessa paikalle sattunut henkilö juoksi raiskaajan kiinni, löi muutaman kerran ja esti miehen pakenemisen poliisien tuloon asti. Myöhemmin raiskaaja nosti syytteen pahoinpitelystä. Tässä mentiin jo yleisen kiinniotto-oikeuden puolelle mutta on hyvä esimerkki siitä, miten äkkiä oikeutettu teko muuttuu oikeudettomaksi.

Laissa puhutaan hätävarjelun kohdalla aina puolustautumisesta oikeudettomalta hyökkäykseltä. Jos olet kähveltämässä mummolta käsilaukkua ja saat häneltä hieman näpeillesi, niin et ole joutunut oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi. Näin ollen et voi myöskään vedota hätävarjeluun, jos alat läimimään takaisin.

LIIKA ON LIIKAA

Kun arviot tilanteen hieman väärin ja käytät tilanteeseen nähden liian kovia voimakeinoja, syyllistyt hätävarjelun liioitteluun. Pelkkää tönäisijää ei voi alkaa vedellä nyrkillä kaksin käsin. Monesti käy myös niin, että tilanteen aiheuttama jännitys saa sinut jatkamaan vaikka tilanne olisi jo ohi. Todistajien silmien alla ei kannata istua kenenkään päällä ja rummuttaa naamaan, vaikka olisitkin tilanteen alussa ollut se viaton osapuoli, “kerta kiellon päälle” ei ole hyvä vitsi oikeussalissa heitettäväksi. Kun saat hyökkääjän irti itsestäsi, eikä välitöntä vaaraa uuden hyökkäyksen alkamiselle ole, niin siihen on syytä omat voimakeinot lopettaa. (Rikoslaki 4 luku, 4 § ja 2. momentti)

Jos joku lähestyy sinua, vetää taskustaan esineen ja nostaa sen ylös kammatakseen hiuksiaan, niin se hänelle sallittakoon. Kampakäden torjunta ja samanaikainen vastaisku nyrkillä päähän olisi hieman vaikea selittää oikeudessa, vaikka olisitkin luullut hänen tarjoavan sinulle veistä. Äskeinen voisi käydä esimerkkinä ns. putatiivisesta, eli luulotellusta hätävarjelutilanteesta.

Eräässä ravintolassa tapahtuneessa tilanteessa hyökkääjä oli nostanut kätensä lyödäkseen riitakumppaniaan pullolla päähän. Puolustautuja olikin vikkelämpi ja vetäisi takimmaisen suoran leukaan sillä seurauksella, että leukaluu murtui. Oikeudessa maksaja löytyi heti, koska puolustautujassa ei ollut mitään jälkiä kamppailusta. Lisäksi kukaan ei pystynyt todistamaan, että mitään pullolla lyöntiä ylipäätään oli tulossakaan. Nopeat refleksit voivat siis johtaa kukkaron kevenemiseen.

KAIKKI ON SUHTEELLISTA

Kannattaa muistaa, että vaikka sinä olisitkin väkivaltaan tottunut ja pitäisit kyynärpäälyöntejä ja munille potkimista lievinä keinoina, niin kaikki eivät ole samaa mieltä. Eräässä käräjäoikeuden istunnossa seurasin huvittuneena naispuolisten lautamiesten kärsiviä ilmeitä kun tarinassa mainittiin pääpusku naamaan tai potku munille. Ilmeistä olisi voinut päätellä, että heidän mielestään juuri mitään sen julmempaa väkivaltaa ihmiselle ei voi tehdä. Tässä tapauksessa voimakeinot olivat vielä puolustukseksi tehtyjä, eli menivät siis oikeaan osoitteeseen.

Kamppailu- tai itsepuolustuslajeja pitkään harrastettaessa saattaa hieman puolustukseen soveltuvien voimakeinojen rajat hämärtyä. Osaava treenikaveri saattaa ottaa vastaan parhaimmat iskusi naureskellen ja lyöntityynyt ei rankaisusta valita. Kun samat tekniikat lähtee itsepuolustustilanteessa selkäytimestä, niin vastaanottaja saattaakin vahingoittua niistä pahasti. Painimatolla saat takavyöstä heittää miestä kun litran mittaa, mutta kadulla osaamattoman heittäminen samalla tyylillä voi olla hengenvaarallinen. Oikeudessa saatetaan myöskin ottaa kamppailutaustasi esille. Sitten kauhistellaan kuinka moraalitonta tappavien taitojen hallitsijan on ylipäätään koskea hyökkääjään, joka tietenkin on ollut vain olosuhteiden uhri ja muutenkin surkki.

SYYTÖN VAI SYYLLINEN?

Ei pidä ihmetellä jos lakiasioissa ei pysy kärryillä maalaisjärjellä. Esimerkkinä siitä on eräs hätävarjeluna tehty tappo, joka kävi kaikki oikeusasteet läpi. Käräjäoikeuden langettavan tuomion jälkeen asia eteni hovioikeuteen, mikä vapautti tuomitun kaikista syytteistä. Juttu meni kuitenkin vielä korkeimpaan oikeuteen asti, joka sitten muutti hovioikeuden tuomiota ja langetti jälleen useamman vuoden vankeutta.

JÄLKIPYYKKI

Lopuksi voimme todeta vain, että jos siis pääset tilanteesta turvallisesti pois, niin lähde. Jos joudut puolustamaan itseäsi fyysisesti ja asia poliisitutkintaan asti jostain syystä etenee, niin ole tarkkana poliisikuulustelussa ja esitutkintapöytäkirjan kanssa. Ole tarkkana mitä sanot ja älä vedä nimeäsi mihinkään lukematta ensin tarkasti. Pidä huolta, että asia tulee papereihin juuri niin kuin sinä tarkoitit sen sanoa. Laki ei välttämättä ole aina puolellasi vaikka sinä olisitkin uhri.

© Streetwise ry 1997- 2017